Jännityksen aihe nro 2

Kieli. Osaan italiaa sen verran, että selviän (omasta mielestäni) yksinkertaisista tilanteista ja saatan ymmärtää joitakin keskusteluja, jos ei muuta niin ainakin keskustelun aiheen. Tarkoitukseni on välttää mahdollisimman paljon englannin puhumista ja tulla toimeen italialla - oli puheeni sitten miten tönkköä tahansa. Kauhulla kuitenkin jo ajattelen niitä tilanteita, jolloin olen ihan ulapalla siitä mistä puhutaan ja mitä pitäisi vastata. Tulen tuntemaan oloni niin typeräksi ja avuttomaksi. Mutta taas kerran, jos haluaisin tuntea oloni turvalliseksi ja normaaliksi, jäisin Suomeen. Yksi matkani tarkoituksista onkin tuo, että opin kokonaan uuden kielen ja tulen toimeen sillä. Odotan sitä päivää, kun totean että ymmärrän italiaa hyvin ja pystyn keskustelemaan, esittämään tunteeni ja asiani sujuvasti. Ja vaikka hieman pelkäänkin pärjäämistäni italian kielellä, uskon tuon "ymmärryksen päivän" koittavan hyvinkin pian.