maanantai 25. lokakuuta 2010

Kalastusta

A on kalastaja. Siis ammattikalastaja. A:n koko äidin puolen suku on kalastajia. Tämä kylä on täynnä kalastajia. Satamassa kelluu useita pienempiä ja isompia kalastusaluksia, ja iltaisin näkee rantatietä kävellessä useampia harrastelijaonkijoita. On siellä joku joskus napsinut ihmeellisen näköisellä koukkuviritelmällä jonkin sortin saksiniekkojakin.

A käy kalastamassa setiensä ja serkkujensa kanssa isolla veneellä (vai aluksella, miksi niitä nyt kutsutaankin). Olen useamman kerran seurannut heidän työskentelyään kun vene on köytetty satamalaituriin. Milloin he ompelevat verkkoja, milloin maalaavat venettä tai korjaavat moottoria. Joku päivä pääsen mukaan kalastamaan ja näkemään itse miten työ sujuu. A sanoi, että voin istua veneen pienessä keittiössä tai mennä seuraamaan tilannetta ohjauskoppiin. Ehhei, haluan olla siellä laskemassa ja nostamassa verkkoja, ja haluan kuulla vierestä kuinka yksi sedistä kuulemma alkaa aina huutamaan kovaan ääneen kun näkee kalojen uivan verkkoon. Reissun jälkeen haluan haista kalalle ja hielle ja olla täynnä kalansuomuja. En malttaisi odottaa milloin pääsen mukaan!

Kuten sanoin, lähes koko A:n äidin puolen suku on kalastajia. Kaikki pojat on kasvatettu onki tai verkko kädessä, isommat tekevät kalastusta työkseen ja pienemmät ovat muuten vain hengessä mukana. Suosikkini on hintelä pieni poika nimeltään C, joka juoksee aina joka paikkaan ja hymyilee ihanasti sisäänpäin kääntyneillä hampaillaan. Hän loikkii satamalaiturissa kiinni olevista veneistä näppärästi toisesta toiseen (kun itse könyän niihin kaikkeen kiinteään ja tukevaan tarrautuen), tuntee kalalajit ja haluaisi joka kerta veneen merelle lähtiessä olla mukana. Hän on kuitenkin vielä liian pieni ja nuori mukaan otettavaksi.

Kaikkea tätä pyörittää A:n mummo. Kutsumme häntä teräsmummoksi. Hän on käsittääkseni Italian vanhin nainen kalabisneksen pyörittäjä, enkä näe että hän luopuu tittelistään vielä vuosiin. Hänen olemuksensa on jämäkkä, askel vakaa ja ääni vahva. Kun hän sanoo jotain, kaikki kuuntelevat ja tottelevat. Ei uskalla olematta tekemättä toisin. Hänen ajatusmaailmansa on moderni, vaikkakin rahasta puhuttaessa kaikki on edelleen liiroina. Hän on kasvattanut yhdeksän lasta, asuu yksin, syö silloin kun huvittaa, nukkuu jos nukuttaa, ompelee verkkoja ja vahtii veneen miehistön toimia, hoitaa rahapolitiikan ja on saanut useamman miniänsä vihat päälleen komentelullaan. Minä kuitenkin pidän teräsmummosta, hänessä on jotakin josta ottaa oppia.

Kaikista mielenkiintoisinta on se, kun kalastajat kävelevät rantakadulla, haistelevat ilmaa ja tietävät tulevan sään ja merituulet. Tänään mennään merelle, huomenna ei. Huomenna on myrskyinen meri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti