Paluu arkeen

CIAOO!! Kaksi kuukautta on kulunut viime kerrasta. Olen ollut lomalla, se on tarpeeksi hyvä syy, eikö vain?

Lyhyesti mitä tässä on tapahtunut:

* Asuntoautoilureissu oli mieletön! Cinque Terre, Nizza, Monaco, Fréjus, Saint-Tropez.. kaikki sujui muutamaa auton saamaa kolhua ja yhtä ryöstöä lukuunottamatta erinomaisesti. Hyvää ruokaa, aurinkoa ja rannalla makoilua, paljon naurua. Mitä muuta sitä voi toivoa?

* Viikko Sardiniassa sujui samalla kaavalla kuin Ranskan reissu; ruokaa, juomaa, aurinkoa, rentoutumista. Ei nähtävyyksiä.

* Suomen kaksi viikkoa sujuivat leppoisasti. Nautin maaseudun rauhasta, puhtaasta ilmasta, perheen ja ystävien seurasta. Niin ja grillimakkarasta sekä saunasta.

* Kolme viikkoa Etelä-Italiassa Calabriassa kruunasivat lomani. Illat tanssittiin jalat kipeiksi, päivät maattiin rannalla. Tutustuin paikallisiin, sain uusia kavereita, koin pienen lomaromanssin, söin viinirypäleitä suoraan pensaasta, näin aitoja mafiosoja (sekä kuulin karmeita tarinoita mitä ne tekevät toisilleen), ihastuin calabrialaiseen jäätelöön (tartufo di Pizzo Calabro), söin maailmanparasta tonnikalaa, opin puhumaan hieman calabrian murretta (siinä sivussa myös aika paljon enemmän italiaa) ja eksyin eräs perjantai-ilta paikalliseen karaokeiltaan (meno oli aivan kuin suoraan suomalaisesta pubista, olo oli erittäin kotoinen)... Tässä vain pieniä palasia kolmen viikon ajalta.

Nyt olen palannut Roomaan, arkeeni. Tavallaan odotin tätä jo kovastikin, koska tällä hetkellä tuntuu että tarvitsen elämääni taas rutiineja (ja myös hieman itsekuria). Mutta sehän kertoo vain siitä, että lomani oli erittäin onnistunut ja rentouttava. Paluu arkeen tuntuu hyvältä, mutta samalla mieleni olisi tehnyt jatkaa etelässä oleskelua, edes pikkiriikkisen aikaa...