tiistai 30. joulukuuta 2008

Tuumaustauko

Kaiken tämän jännittämisen, hermoilun ja pakkaamisen keskellä pysähdyn ja hengitän syvään. Eihän minulla ole mitään hätää! Ja hyvänen aika, minä muutan aurinkoiseen (hmm, tällä hetkellä sateiseen) Italiaan! Jospa nyt vaan uskoisin kaikkia ystäviäni ja tuttuja, jotka hokevat että olo tokenee kun pääsen perille ja asetun aloilleni. Hermoilen (ja yritän olla hermoilematta) kuitenkin vielä muutaman päivän.

maanantai 29. joulukuuta 2008

Jännityksen aihe nro 3

Koti-ikävä. Poden koti-ikävää jo nyt, vaikka en ole vielä edes lähtenyt kotoa. Tiedän, että ensi viikonloppuna tulen vollottomaan niin paljon, että ei mitään järkeä. Mutta se menee varmasti ohi.

Mihinkähän minä olen itseni oikein laittanut?

lauantai 27. joulukuuta 2008

Jännityksen aihe nro 2

Kieli. Osaan italiaa sen verran, että selviän (omasta mielestäni) yksinkertaisista tilanteista ja saatan ymmärtää joitakin keskusteluja, jos ei muuta niin ainakin keskustelun aiheen. Tarkoitukseni on välttää mahdollisimman paljon englannin puhumista ja tulla toimeen italialla - oli puheeni sitten miten tönkköä tahansa. Kauhulla kuitenkin jo ajattelen niitä tilanteita, jolloin olen ihan ulapalla siitä mistä puhutaan ja mitä pitäisi vastata. Tulen tuntemaan oloni niin typeräksi ja avuttomaksi. Mutta taas kerran, jos haluaisin tuntea oloni turvalliseksi ja normaaliksi, jäisin Suomeen. Yksi matkani tarkoituksista onkin tuo, että opin kokonaan uuden kielen ja tulen toimeen sillä. Odotan sitä päivää, kun totean että ymmärrän italiaa hyvin ja pystyn keskustelemaan, esittämään tunteeni ja asiani sujuvasti. Ja vaikka hieman pelkäänkin pärjäämistäni italian kielellä, uskon tuon "ymmärryksen päivän" koittavan hyvinkin pian.

torstai 25. joulukuuta 2008

Jännityksen aihe nro 1

Kämppäkaveri ja kämppä. Tiedän tasan sen, että tulen muuttamaan kaksioon jossa minulla on oma huone, ja että tuleva kämppäkaverini on 22-vuotias amerikkalaistyttö, joka on muuttanut muutama kuukausi sitten Roomaan opettamaan englantia. Siinä lähes kaikki informaatio tällä hetkellä. Uskoisin kuitenkin, että tulemme hyvin toimeen (ja kuinka hyvin sitä tarvitsee kämppiksen kanssa tulla toimeen, ei kai meistä mitään parhaita ystäviä tarvitse tulla?) ja jos ei, niin voin aina lähteä menemään. Minullahan kun ei ole asuntoon mitään virallista vuokrasopimusta, joka sitoisi asumaan asunnossa kuukausia, vaan vuokraus hoidetaan rehdisti aitoitalialaiseen tapaan ilman sopimuksia ja sitoumuksia, maksu käteisellä suoraan vuokraisännälle. Tätähän on moni jo kauhistellut, mutta kummakseni olen huomannut pitäväni kyseistä käytäntöä kovinkin normaalina. Ehkäpä ajatukseni ovat alitajuisesti jo kytkeytyneet "italiatasolle". Asiat kun eivät todellakaan tule menemään seuraavan puolen vuoden aikana sillä tavalla, mihin Suomessa on tottunut. Mutta ei ole tarkoituskaan. Jos haluaisin asioiden olevan ennallaan, jäisin tänne räntäsateeseen. Vaan kun en jää.

maanantai 22. joulukuuta 2008

Matkalaukku

Ostin viikonloppuna ison matkalaukun, johon nyt tulisi mahduttaa omaisuuteni. Tai no, ainakin melkein koko omaisuuteni. Matkalaukun lisäksi otan mukaan myös rinkan. Toisaalta, onkohan se liioittelua?

Uskomattoman vaikeaa saada karsittua tavaroista mukaan pelkästään tarpeellinen. Jotenkin on olo, että mistään ei millään haluaisi luopua eikä mitään haluaisi jättää pois kyydistä. Kyse ei niinkään ole siitä tarvitsenko jotakin tavaraa tai vaatetta, vaan siitä mitä kaikkia tunteita kyseiseen tavaraan tai vaatteeseen liittyy. Taidan nyt kerätä tuttujen asioiden avulla itseni ympärille turvallisuutta.

Ja kuitenkin olen Roomaan saapuessani ihan yhtä paniikissa menen sinne sitten tyhjän matkalaukun kanssa tai kaikki vanhat riepuni mukaan pakattuina. Mutta se on se paniikin tunne, joka minun tulee vain ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee.

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Ilmoitus

Muutan kahden viikon kuluttua Italiaan. Tunteet tähän muuttoon (ja muutokseen) liittyen ovat vaihdelleet ilosta ahdistukseen ja kärsimättömästä odotuksesta valmiuteen perua kaikki. Tällä hetkellä mieli on yllättävän rauhallinen. Tarkoitukseni on asustella Roomassa puoli vuotta ja palata kesällä takaisin Suomeen.