Tänään on ollut taas yksi valloittavan ihana aurinkoinen päivä. Tein aamupäivän ahkerasti töitä ja nappasin läppärin kannen visusti kiinni iltapäivällä ja karkasin pihalle, aurinkoon. Lähdin yhtä matkaa kämppikseni kanssa, joka oli menossa töihin. Koska asumme melko lähellä keskustaa, päätimme kävellä ja ottaa samalla hieman aurinkoa. Keskustaan päästyämme istuimme eräällä piazzalla ja katselimme ihmisiä. Ja mitä näimmekään! Keski-ikäisen, pöhöttyneen naisen ILMAN HOUSUJA! Kyllä, ilman housuja. Onneksi hänellä oli takki, joka peitti... no, peitti mitä peitti mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Tiedän, että on kevät ja sitä voi vähentää vaatteita, mutta että sitä voi ottaa ihan housutkin pois. Outoa muotia täällä Italiassa!
Tuon ei niin kovin kauniin näyn lisäksi (...sen naisen jalat olivat ihraiset... tukka pystyssä... ja naama pöhöttynyt...) näin metrossa lisää ihmisiä, jotka paljastelivat itseään. Cipro -asemalla kyytiin hyppäsi lauma nuoria poikia. Eräällä heistä oli löysät housut ja niissä roikkui pitkä ketju (avaimille? en ole oikein vielä ymmärtänyt ketjun tarkoitusta). No se ketju sitten tarttui metron penkkiin ja kun poika nousi, niin housut valahtivat kinttuihin. Koko metrovaunu hyrähti yhtä tahtia hiljaiseen nauruun. Erityisen hupaisaksi tämän takapuolen paljastustilaisuuden teki se, että poikia vastapäätä istui kaksi nunnaa, tukisukissaan ja paksut nilkat sullottuina nahkasandaaleihin. Kyllähän siinä taisi hieman nunnillakin hymy irrota, en kuitenkaan uskaltanut paljoa sinne päin vilkuilla, koska olin oikeasti ihan hepulin partaalla. Jaoin nieltyä naurua vain vastapäätä istuvan bisnesmiehen kanssa, joka hytkyi ja virnuilu salkku sylissään.
Ah mikä päivä! Kohta lähden toiseksi viimeiselle italian tunnille. Huomenna meillä on loppukoe. Aion saada täydet pisteet, koska olen niin hyvä! Hi hii! Ihan villiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti