maanantai 4. toukokuuta 2009

Pyhiinvaellukselta kotiin

Hola! Olen palannut takaisin pyhiinvaellusreissun jälkeiseen maanpäälliseen elämään. Vaikka lupasinkin että päivitän kuulumiset välittömästi palattuani, otin sanani takaisin ja tuumasin että pesenkin ensin pyykkiä pari päivää. Voin kuulkaas kertoa, että viikon vaelluksella saa aikaan melkoisen hikisiä vaatteita!

Reissu oli aivan järjettömän mukava ja mahtava! Kävelimme yhteensä 140 km kuuden päivän aikana, pitkin valtavan kaunista Pohjois-Espanjan maaseutua. Reitti kulki halki peltojen, metsien, maatilojen, kaupunkien ja kylien. Jalat kestivät odotettua paremmin, vaikka jokaisen päivän lopulla ne viimeiset kilometrit tuottivatkin tuskaa. Aamuisin ei kuitenkaan ollut koskaan paha lähteä jatkamaan matkaa. Ja nyt ei tunnu ollenkaan sille, että sitä olisi kävellyt koko viime viikon. Itse asiassa ajattelin huomenna jatkaa juoksutreenejäni!

Vaikka vaellus Santiago de Compostelaan onkin uskonnollissävytteinen juttu, niin en itse ottanut sitä sellaisena. Enkä muuten kokenut valaistusta enkä muitakaan ihmeitä, näin jälkeenpäin sitä vaan kummastelee että tulipahan taas ylitettyä itsensä. Suosittelen tuota vaellusta ja kehoitan lähtemään matkaan, olivat syyt lähtöön sitten mitkä tahansa.

Vettähän siellä tuli ja oli kylmä, kurkku karheana ja nokka vuotaen meni muutama päivä. Uutiset Meksikon viruksestakin saivat olon mietteliääksi. Vietin koko lauantaipäivän Madridin lentokentällä odotellen lentoa Roomaan, ja väistelin meksikaanien näköisiä ja sairaita ihmisiä. Tyypit kulkivat maskit kasvoilla ja vilkuilivat epäluuloisesti toisiaan. Vielä ei ainakaan ole mitään oireita, ja sitä paitsi ehkä panikoin ihan suotta.

Kävellessä mieli tyhjeni, mutta samalla sain uusia ajatuksia ja varmuutta elämäni suunnasta ja tulevaisuudesta. Kirjoittelin iltaisin näitä ajatuksia ylös, yksi muistikirja täyttyi lähes kokonaan tuon viikon aikana.

Tärkein reissussa oppimani asia on se, että perille pääsee sinne minne haluaa, kun ottaa askelia oikeaan suuntaan ja antaa vaan mennä eteenpäin tuskasta, kivusta ja väsymyksestä huolimatta. Rohkeutta kaikille teille, omille poluillenne!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti